BLOGI

Yhteisöllisyys on enemmän kuin jäsentensä summa!

Saija Mänttäri
Työhyvinvointi ja jaksaminen
27.6.2018
Yhteisöllisyyden kulmakiviä ovat perustehtävään sitoutuminen, avoin vuorovaikutus ja yhteinen vastuun ottaminen toiminnasta turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä.
Jaa blogikirjoitus somessa
Yhteisöllinen näkökulma työyhteisöjen toimintaan

Mistä aloittaa yhteisöllinen prosessi työyhteisössä? Yhteisössä on oltava foorumeita, joissa käydään lävitse perustehtävää, tavoitteita, toimintamalleja sekä päätöksentekoa. Yhteisön toimintamalleja on peilattava asiakkaiden tarpeisiin. MIKSI OLEMME OLEMASSA? Yhteisön on luotava edellytykset aitoon vuorovaikutukseen, jossa jokaisen tarpeet, toiveet ja tunteet tuodaan mukaan yhteisön rakentamiseen. Yhteisön rakentamisprosessi on jatkuvaa arkipäivän tutkimista: palataan yhä uudelleen tarkastelemaan jo saavutettua ja uusia eteen tulevia asioita. Näin aletaan rakentaa yhteisöllistä, yhteisvastuullista työyhteisöä. Yhteisöllisen työyhteisön prosessiin kuuluu myös asiakkaiden ottaminen mukaan rakenteisiin ja vuorovaikutukseen. Tätä varten on tietoisesti luotava oikeat foorumit.

Tarvitseeko prosessi johtamista ja mikä on esimiehen rooli? Vuorovaikutuksellinen prosessi toimii alhaalta ylöspäin sekä ylhäältä alaspäin. Esimies mahdollistaa rakenteilla prosessin etenemisen ja vuorovaikutuksen. Esimies toimii yhteisön muistina. Jokaisella työryhmän jäsenellä on yksi ääni ja jokaisen mielipide on yhtä arvokas. Esimies opastaaja kannustaa yhteisöä eteenpäin. Hän huolehtii, että jokainen osallistuu prosessiin.  

Mitä me ihmiset odotamme? Mikä estää meitä itse tarttumasta asioihin ja käynnistämästä muutosta? Odotammeko jonkun tulevan ja heilauttavan taikasauvaa, jolloin kaikki muuttuisi hyväksi? Vanhaan tapaan toimiminen on helppoa mutta silti olemme usein tyytymättömiä tilanteeseen. Saatamme vastustaa uusien rakenteiden luomista ja avointa asioiden tarkastelua. Pelkäämme, että joudumme paljastamaan itsestämme asioita, kuten osaanko minä, miten minun käy, arvostetaanko minua jne.    

Vuorovaikutuksen toimiessa yksilön ja yhteisön näkökulmat täydentävät toisiaan. Yhteisöllisessä toiminnassa yksilöllä on mahdollisuus oppia muilta ja saada rohkeutta kokeilla uusia asioita. Toisaalta yhteisön saavutukset paranevat, kun kaikki käyttävät omaa osaamistaan yhteisön hyväksi. Yhteisen vastuun ottaminen lisääntyy, ilmapiiri paranee ja töissä on jopa mukava käydä.

Yhteisöllinen näkökulma työyhteisöjen toimintaan

Yhteisöllisyyden kulmakiviä ovat perustehtävään sitoutuminen, avoin vuorovaikutus ja yhteinen vastuun ottaminen toiminnasta turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä. Yhteisöllinen toimintatapa tuntuu niin luonnolliselta ja luontevalta, että on pakko kysyä: miksi sitä ei ole enemmän?

Mistä aloittaa yhteisöllinen prosessi työyhteisössä? Yhteisössä on oltava foorumeita, joissa käydään lävitse perustehtävää, tavoitteita, toimintamalleja sekä päätöksentekoa. Yhteisön toimintamalleja on peilattava asiakkaiden tarpeisiin. MIKSI OLEMME OLEMASSA? Yhteisön on luotava edellytykset aitoon vuorovaikutukseen, jossa jokaisen tarpeet, toiveet ja tunteet tuodaan mukaan yhteisön rakentamiseen. Yhteisön rakentamisprosessi on jatkuvaa arkipäivän tutkimista: palataan yhä uudelleen tarkastelemaan jo saavutettua ja uusia eteen tulevia asioita. Näin aletaan rakentaa yhteisöllistä, yhteisvastuullista työyhteisöä. Yhteisöllisen työyhteisön prosessiin kuuluu myös asiakkaiden ottaminen mukaan rakenteisiin ja vuorovaikutukseen. Tätä varten on tietoisesti luotava oikeat foorumit.

Tarvitseeko prosessi johtamista ja mikä on esimiehen rooli? Vuorovaikutuksellinen prosessi toimii alhaalta ylöspäin sekä ylhäältä alaspäin. Esimies mahdollistaa rakenteilla prosessin etenemisen ja vuorovaikutuksen. Esimies toimii yhteisön muistina. Jokaisella työryhmän jäsenellä on yksi ääni ja jokaisen mielipide on yhtä arvokas. Esimies opastaaja kannustaa yhteisöä eteenpäin. Hän huolehtii, että jokainen osallistuu prosessiin.  

Mitä me ihmiset odotamme? Mikä estää meitä itse tarttumasta asioihin ja käynnistämästä muutosta? Odotammeko jonkun tulevan ja heilauttavan taikasauvaa, jolloin kaikki muuttuisi hyväksi? Vanhaan tapaan toimiminen on helppoa mutta silti olemme usein tyytymättömiä tilanteeseen. Saatamme vastustaa uusien rakenteiden luomista ja avointa asioiden tarkastelua. Pelkäämme, että joudumme paljastamaan itsestämme asioita, kuten osaanko minä, miten minun käy, arvostetaanko minua jne.    

Vuorovaikutuksen toimiessa yksilön ja yhteisön näkökulmat täydentävät toisiaan. Yhteisöllisessä toiminnassa yksilöllä on mahdollisuus oppia muilta ja saada rohkeutta kokeilla uusia asioita. Toisaalta yhteisön saavutukset paranevat, kun kaikki käyttävät omaa osaamistaan yhteisön hyväksi. Yhteisen vastuun ottaminen lisääntyy, ilmapiiri paranee ja töissä on jopa mukava käydä.

Yhteisöllinen näkökulma työyhteisöjen toimintaan

Yhteisöllisyyden kulmakiviä ovat perustehtävään sitoutuminen, avoin vuorovaikutus ja yhteinen vastuun ottaminen toiminnasta turvallisessa ja avoimessa ilmapiirissä. Yhteisöllinen toimintatapa tuntuu niin luonnolliselta ja luontevalta, että on pakko kysyä: miksi sitä ei ole enemmän?

Mistä aloittaa yhteisöllinen prosessi työyhteisössä? Yhteisössä on oltava foorumeita, joissa käydään lävitse perustehtävää, tavoitteita, toimintamalleja sekä päätöksentekoa. Yhteisön toimintamalleja on peilattava asiakkaiden tarpeisiin. MIKSI OLEMME OLEMASSA? Yhteisön on luotava edellytykset aitoon vuorovaikutukseen, jossa jokaisen tarpeet, toiveet ja tunteet tuodaan mukaan yhteisön rakentamiseen. Yhteisön rakentamisprosessi on jatkuvaa arkipäivän tutkimista: palataan yhä uudelleen tarkastelemaan jo saavutettua ja uusia eteen tulevia asioita. Näin aletaan rakentaa yhteisöllistä, yhteisvastuullista työyhteisöä. Yhteisöllisen työyhteisön prosessiin kuuluu myös asiakkaiden ottaminen mukaan rakenteisiin ja vuorovaikutukseen. Tätä varten on tietoisesti luotava oikeat foorumit.

Tarvitseeko prosessi johtamista ja mikä on esimiehen rooli? Vuorovaikutuksellinen prosessi toimii alhaalta ylöspäin sekä ylhäältä alaspäin. Esimies mahdollistaa rakenteilla prosessin etenemisen ja vuorovaikutuksen. Esimies toimii yhteisön muistina. Jokaisella työryhmän jäsenellä on yksi ääni ja jokaisen mielipide on yhtä arvokas. Esimies opastaaja kannustaa yhteisöä eteenpäin. Hän huolehtii, että jokainen osallistuu prosessiin.  

Mitä me ihmiset odotamme? Mikä estää meitä itse tarttumasta asioihin ja käynnistämästä muutosta? Odotammeko jonkun tulevan ja heilauttavan taikasauvaa, jolloin kaikki muuttuisi hyväksi? Vanhaan tapaan toimiminen on helppoa mutta silti olemme usein tyytymättömiä tilanteeseen. Saatamme vastustaa uusien rakenteiden luomista ja avointa asioiden tarkastelua. Pelkäämme, että joudumme paljastamaan itsestämme asioita, kuten osaanko minä, miten minun käy, arvostetaanko minua jne.    

Vuorovaikutuksen toimiessa yksilön ja yhteisön näkökulmat täydentävät toisiaan. Yhteisöllisessä toiminnassa yksilöllä on mahdollisuus oppia muilta ja saada rohkeutta kokeilla uusia asioita. Toisaalta yhteisön saavutukset paranevat, kun kaikki käyttävät omaa osaamistaan yhteisön hyväksi. Yhteisen vastuun ottaminen lisääntyy, ilmapiiri paranee ja töissä on jopa mukava käydä.

Lue lisää samasta aiheesta

Palautteella pysymme pinnalla - vai pysymmekö?

8.6.2018
Tarja Humala
Työhyvinvointi ja jaksaminen

Parhaimmillaan palautteenanto ja -vastaanotto on oppimisen ja oivalluksen prosessi oman kokemuksen kautta. Tekemisiä voi muuttaa. Voiko ominaisuuksia muuttaa, onko sille tarvetta?

Lue blogikirjoitus

Mihin vie ymmärryksen tie?

7.6.2018
Tarja Humala
Työhyvinvointi ja jaksaminen

Kykyihin vaikuttaa eletty elämämme, kokemuksemme eletystä elämästä ja merkitykset, joita annamme asioille. Näin ollen on inhimillistä ja luontevaa, että esiymmärrys voi samalla henkilöllä muuttua.

Lue blogikirjoitus